Nina on nimeni ja 21 on ikäni ensi viikolla.
Olen kevään 2013 ylioppilas ja nyt vasta-valmistunut nuoriso - ja vapaa-ajan ohjaaja.
Asun Uudessakaupungissa. Paras paikka asua ja elää ja sitä paitsi mikä parast, meil o meri iha rannas ;)
Perheeseeni kuuluu ihanaakin ihanampi itseäni 5,5v. vanhempi avopuolisoni Antti, jonka kanssa yhteistä taivalta takana kolmisen vuotta. Sen lisäksi meillä on 2 pupujussia.
Vanhempani asuvat myös Uudessakaupungissa.
Au Pairina olossa parasta on se, että saan tehdä työtä josta pidän; hoitaa lapsia ja se on samalla elämä Au Pairina on samalla paras tapa kokea ja nähdä ko. maan kulttuuria ja heidän tapoja.
Siitä asti, kun Antin kanssa olen alkanut pyörimään, olen tehnyt au pair haaveeni hänelle tietoiseksi. Jos en olisi päässyt kouluun syksyllä 2013, olisin todennäköisesti pistänyt siinä kohtaa jo paperit kasaan. Toisaalta olen iloinen, että kasvoin vielä hetken, sillä nyt olen mielestäni paljon valmiimpi.
Antti on suhtautunut haaveisiini positiivisesti, eikä halua olla unelmieni esteenä.
Onhan tämä monenlaisten tunteiden ja mietintöjen paikka, lähteä toisen luota niin kauas ja pitkäksi aikaa. Mutta se on kutakuinkin nyt loppuun asti harkittu päätös ja olemme valmiit ottamaan tuon vuoden tuomat riskit.
Onhan tuo täysin uusi elämäntilanne, mutta meille ei varmastikaan mahdoton, sillä enemmän suhteemme aikana olemme asuneet erillämme eri kaupungeissa kuin yhdessä. Se on myös varmasti asia, mikä on helpottanut päätöstä maailmalle lähdöstä kuin se, että oltaisiin koko kolme vuotta kihnutettu 24/7 saman katon alla.
Tavattiin siis kesällä 2012 ja syksyn mittaan pikkuhiljaa yhä useampi tavara jäi Antin luokse. Syksyllä 2013 lähdin kuitenkin Ilmajoelle kouluun, 300km:n päähän kotoa. Ilmajoella meni viikot, viikonlopuksi aina kotiin. Tuo kahden vuoden koulurupeaman verran asuimme siis erilämme viikonloppuja ja kesää lukuunottamatta. Niin ja tietysti työharjoittelupaikat valitsin niin, että pääsin olemaan kotona.
Sen lisäksi nyt viimeisimpänä asuin kokonaan 2kk ulkomailla espanjassa viettäen työharjoitteluni siellä.
Toki nyt oltaisiin vielä Espanjaakin kauempana ja paljon pidemmän aikaa, mutta uskon, että tuokin on vain totuttelukysymys.
Mitä sitten tulee lastenhoitoon yms
Koulutukseltani olen siis nuoriso - ja vapaa-ajan ohjaaja ja koulutuksen tuomien työharjoittelujen puitteissa olen saanut kokemusta; kunnan nuorisotyöstä ja nuorisotilatyöskentelystä, lastensuojelukentältä 2kk, työskentelyä erityislasten - ja nuorten kanssa, jossa vammat akselilla pienestä fyysisestä virheestä (jalka, käsi, tms) aina vaikeasti vammaisiin. Sen lisäksi viimeisimmän työssäoppimisen tein espanjalaisessa päiväkodissa, josta 2kk ajalta kokemusta kertyi 4kk - 3 v lapsista. Todella palkitseva kokemus ja tuo vahvisti entisestään kykyjä myös aupair maailmaan ja työskennellä myös vaippa-ikäisten kanssa.
Kouluani ennen työskentelin paljon kerho-ohjaajana niin seurakunnalle kuin 4H:llekin ja myös leiritoiminta ja järjestely on tullut tutuksi. Näissä kerhoissa kuitenkin kokemukseni ovat olleet lähinnä eskari-ikäisistä ylöspäin.
Nyt voin kuitenkin sanoa, että nyt kokemukseni on 0-18 vuotiaista ja mukaan mahtuu niin erityislapset - ja nuoret kuin lastensuojeluasiakkaatkin. Uskon, että nämä eväät ovat iso plussa myös maailmalle.
Seuraavassa blogiteksissä kerron tähän asti edenneestä hakuprosessistani
- Ninsku
